Heräilen tästä talviunilta ja jatkan blogiin kirjoittelua. Tosin en nyt tällä hetkellä jaksa pitkästi kirjoittaa, kun oon hieman kuumeessa (varmaan Sapporossa käydessä tuli vilustuttua).
Viimeinen viestini näyttää olevan juuri ennen joulua, eli on kai täällä jotain tapahtunut sen jälkeen. Tässä raporttia:
Jouluna syötiin isolla porukalla koululla IC:n oleskelutilassa. Paikalla taisi olla noin 15 henkeä, johon kuuluin pari kuokkavierastakin. Mutta ei sillä ollut paljoa välia, sillä ruokaa olisi riittänyt isommallekin porukalle. Syönnin jälkeen juhlittiin vielä lähtemällä "perinteiseen" joulukaraokeen.
Seuraavana päivänä kävin yhden Korealaisen kanssa oluella Rootsissa, jossa tavapasin tulevan työnantajani (Akemi-san). Tuli puhe osa-aikastöistä ja hän kysyi haluaisinko töihin kenkäkauppaan uuden vuoden aikoihin. Ei siinä tarvinnut kahta kertaa miettiä.
Työt alkoivat 1.1.2008 kello 10 aamulla, joten juhliminen 31.päivänä oli hieman vaisua. Ammuttiin toki raketteja ja käytiin kaupungilla menoa katsomassa, mutta piti kuitenkin olla joten kuten skarppina seuraavana aamuna, joten nukkumaan tasin mennä jo neljän aikaan aamusta.
Työhöni kuului ihan samat jutut mitä muillakin työntekijöillä. Toimin kassalla, vastailin asiakkaiden kysymyksiin ja järjestelin kenkiä. Piti aluksi opetella hieman kohteliaampaa kielenkäyttöä jota Japanissa käytetään asiakaspalvelussa, mutta muuten kaikki sujui ihan jees. Työkaverit oli mukavia, vaikka en aina ymmärtänytkään mitä ne sanoi, mutta luultavasti ei mitään pahaa. Ei mun työt kestänyt tosin kuin kaksi viikkoa, muyta oli ihan mukava ja ainutkertainen kokemus.
Toiseksi viimeisenä työpäivänä kävin Akemin kanssa sen ystävän kotona syömässä. Oli jopa toinen kerta kun olin jonkun Japanilaisen kotona syömässä. Ystävän mies oli lisäksi entinen sumopainija, ja ruokaa oli tarjolla sen mukaisesti. Ruoka oli kyllä ihan uskomattoman hyvää, harvemmin pääsee syömään oikeaa Japanilaista kotiruokaa.
Lopetan nyt tähän ja meen nukkumaan, sais tän flunssan pois...
-Matias, entinen kenkäkauppias
Wednesday, February 13, 2008
Friday, December 21, 2007
jep
Hyvää joulua lukijoille!
Täällä Japanissa taitaa tulla valkoinen joulu. Tampereella kuulemma ei ole ollut lunta pariin viikkoon. Jouluvalmisteluja on tehty ja huomenna paistetaan jouluruokia koulun labrassa, sillä siellä on ainoa uuni jonka olen nähnyt täällä ollessani.
Oltiin viime viikonloppuna sitten siellä Sapporossa. Ekana iltana satoi räntää, mutta seuraavina päivinä kelit kylmeni ja räntä muuttui lumisateeksi. Hauskaa siellä oli, nukuttiin kapselihotellissa ja päivisin kierreltiin kaupungilla. Alla on pari kuvaa maisemista, hieman tylsähköjä on mutta onpahan jotain.
Yritän vielä postata jotain ennen uutta vuotta, mutta nyt: Hyvää Joulua!
Täällä Japanissa taitaa tulla valkoinen joulu. Tampereella kuulemma ei ole ollut lunta pariin viikkoon. Jouluvalmisteluja on tehty ja huomenna paistetaan jouluruokia koulun labrassa, sillä siellä on ainoa uuni jonka olen nähnyt täällä ollessani.
Oltiin viime viikonloppuna sitten siellä Sapporossa. Ekana iltana satoi räntää, mutta seuraavina päivinä kelit kylmeni ja räntä muuttui lumisateeksi. Hauskaa siellä oli, nukuttiin kapselihotellissa ja päivisin kierreltiin kaupungilla. Alla on pari kuvaa maisemista, hieman tylsähköjä on mutta onpahan jotain.
Yritän vielä postata jotain ennen uutta vuotta, mutta nyt: Hyvää Joulua!
Thursday, December 6, 2007
I`v got a fever...
Mitas tapahtumia tassa on nyt ollutkaan? No, ainakin synttarit oli. Tuli muut suomalaiset muka ihan muuten vaan juomaan pari olutta mun kampille 14. paiva. Sitten joskus kello 1 yolla Mika yllatti parin vaihtarin ja kakun kanssa. En osannut yhtaan odottaa minkaanlaisia juhlia, eli tuli kylla ihan puun takaa. Suomessa oon tottunut etta synttareita vietetaan vasta seuraavana iltana tai jotain.
Kitamissa oli pari viikkoa sitten isot partyt, joihin tietty osallistuttiin. Paikalla oli pari bandia (punkkia ja rokkia lahinna soittivat), rappareita ja dj:ta. Viimeisena yhtyeena oli mahtava 40-luvun tyylinen swing jazz-orkesteri. Kaiken kaikkiaan ihan loistava tapahtuma, paitsi jatkopaikassa oli musiikki riittavan kovalla etta korvat soi pari paivaa.
Nyt viikonloppuna olis taas koulun jarjestama retki tiedossa. Luvassa keramiikkaa ja ilmainen lounas ravintolassa, mikas sen parempaa. Paljoa muuta ei sitten olekaan luvassa, paitsi tietty joulua tassa odotellaan.
Pari kuvaa:
Juhlavakea oikealta: Lin, Mikko, Mika, Saran, sankari, Lasse ja Mika. Kuvasta puuttuu Jeong.
Lin ja Saran oli leiponut kakun. Paalla luki onnen toivotukset tietysti suomeksi.
Tanaan kolun pihassa otettu kuva. Lunta sataa, kuten kuvasta ehka nakyy(??). Toivottavasti saadaan valkoinen joulu.
Yritan postata jotain ennen joulua, mutta siihen saakka mo!
Kitamissa oli pari viikkoa sitten isot partyt, joihin tietty osallistuttiin. Paikalla oli pari bandia (punkkia ja rokkia lahinna soittivat), rappareita ja dj:ta. Viimeisena yhtyeena oli mahtava 40-luvun tyylinen swing jazz-orkesteri. Kaiken kaikkiaan ihan loistava tapahtuma, paitsi jatkopaikassa oli musiikki riittavan kovalla etta korvat soi pari paivaa.
Nyt viikonloppuna olis taas koulun jarjestama retki tiedossa. Luvassa keramiikkaa ja ilmainen lounas ravintolassa, mikas sen parempaa. Paljoa muuta ei sitten olekaan luvassa, paitsi tietty joulua tassa odotellaan.
Pari kuvaa:
Juhlavakea oikealta: Lin, Mikko, Mika, Saran, sankari, Lasse ja Mika. Kuvasta puuttuu Jeong.
Lin ja Saran oli leiponut kakun. Paalla luki onnen toivotukset tietysti suomeksi.
Tanaan kolun pihassa otettu kuva. Lunta sataa, kuten kuvasta ehka nakyy(??). Toivottavasti saadaan valkoinen joulu.
Yritan postata jotain ennen joulua, mutta siihen saakka mo!
Tuesday, November 13, 2007
Kuvia
Tassa pari kuvaa reissusta ja Kitamista. Vaihteeksi teille (lukijat) jotain mielenkiintoistakin katseltavaa, toisin kuin minun joutavanpaivaiset lopinat ^~^
Kuva Kioton vanhasta kaupungista.
Pari Maikoa (geisha harjoittelijaa). Onnistuin nakemaan illalla myos yhden oikean geishankin, valkoisine meikkeineen. Kuvaa en tosin kerinnyt ottamaan.
Kuva Kiotosta, joku temppeli. (Tarkemmat tiedot saatavana kysymalla.) Oli mahdoton ottaa kuvaa ilman etta siina olisi ollut koululaisia, niita oli kaikkialla.
Kultainen paviljonki, Kioto. Kuvassa myos joku tuntematon turisti, luutavasti suomalainen.
Kuva Shinjukun kuuluisasta risteyksesta. Oletin kylla etta se olisi ollut isompi, mutta kaiken kaikkiaan hieno paikka.
Kuva koululla jarjestetysta Ikebana-kurssista. Etualalla oma puolivalmis luomukseni. Kuvassa paa-asiasiassa Kiinalaisia vaihto-oppilaita.
Loysin kaupasta Final Fantasy VII aiheista juomaa. Tottakai sita piti ostaa yksi tolkki kun on noin hieno, juoma oli tosin suht hirvean makuista.
Tassa kaikki talla kertaa!
Kuva Tokiosta, keisarin paltsin edustalta kaupunkiin pain otettuna.
Kuva Kioton vanhasta kaupungista.
Pari Maikoa (geisha harjoittelijaa). Onnistuin nakemaan illalla myos yhden oikean geishankin, valkoisine meikkeineen. Kuvaa en tosin kerinnyt ottamaan.
Kuva Kiotosta, joku temppeli. (Tarkemmat tiedot saatavana kysymalla.) Oli mahdoton ottaa kuvaa ilman etta siina olisi ollut koululaisia, niita oli kaikkialla.
Kultainen paviljonki, Kioto. Kuvassa myos joku tuntematon turisti, luutavasti suomalainen.
Kuva Shinjukun kuuluisasta risteyksesta. Oletin kylla etta se olisi ollut isompi, mutta kaiken kaikkiaan hieno paikka.
Kuva koululla jarjestetysta Ikebana-kurssista. Etualalla oma puolivalmis luomukseni. Kuvassa paa-asiasiassa Kiinalaisia vaihto-oppilaita.
Loysin kaupasta Final Fantasy VII aiheista juomaa. Tottakai sita piti ostaa yksi tolkki kun on noin hieno, juoma oli tosin suht hirvean makuista.
Tassa kaikki talla kertaa!Tuesday, November 6, 2007
Don`t be shy
Kuulumisia:
Olin flunssassa koko viimeviikon ja se alkaa nyt jo pikkuhiljaa heltiamaan. Japania olen (taas)paattanyt alkaa tosissaan opiskelemaan, kun huomasin ettei ihmisten kanssa pysty tarpeeksi hyvin keskustelemaan.
Toissapaivana (sunnuntaina) olin korealaisen vaihtarin kanssa baarissa. Ihan hyva kun sen kanssa ei voi puhua muuta kuin japania. Paikalla oli kaksi muuta japanilaista ja jonkun synttareita viettaneen porukan jamat jaivat myos juttelemaan meidan kanssa. Oli kylla todella hauska ilta, kampillekin paasin palaamaan vasta kuuden aikaan aamulla.
Mitaan koulun jarjestamia tapahtumia ei ole tiedossa yhtaan, eli taytyy jarjestaa menot itse. Tosin se ei ole kovin vaikeata, kun joku on aina menossa jonnekin. Varmaan tan viikon kuitenkin lepailen, etta taa flunssa lahtis lopullisesti.
Kylma alkaa olemaan, sunnuntain ja maanantain valisena yona oli ensimmaiset yopakkasetkin. Tanaan on tosin joku 10 astetta laminta.
Olin flunssassa koko viimeviikon ja se alkaa nyt jo pikkuhiljaa heltiamaan. Japania olen (taas)paattanyt alkaa tosissaan opiskelemaan, kun huomasin ettei ihmisten kanssa pysty tarpeeksi hyvin keskustelemaan.
Toissapaivana (sunnuntaina) olin korealaisen vaihtarin kanssa baarissa. Ihan hyva kun sen kanssa ei voi puhua muuta kuin japania. Paikalla oli kaksi muuta japanilaista ja jonkun synttareita viettaneen porukan jamat jaivat myos juttelemaan meidan kanssa. Oli kylla todella hauska ilta, kampillekin paasin palaamaan vasta kuuden aikaan aamulla.
Mitaan koulun jarjestamia tapahtumia ei ole tiedossa yhtaan, eli taytyy jarjestaa menot itse. Tosin se ei ole kovin vaikeata, kun joku on aina menossa jonnekin. Varmaan tan viikon kuitenkin lepailen, etta taa flunssa lahtis lopullisesti.
Kylma alkaa olemaan, sunnuntain ja maanantain valisena yona oli ensimmaiset yopakkasetkin. Tanaan on tosin joku 10 astetta laminta.
Thursday, October 18, 2007
Kitamissa
Jo! o/
Jatan matkakertomuksen viimeisen osan hieman myohemmalle ja kirjoitan nyt mita Kitamissa on sattunut lahiaikoina.
Tanne tuli syyskuun lopulla kaksi uutta suomalaista, siis eli meita on nyt 5 taalla. Kaikki tosin lahtevat maaliskuussa pois, eli ensi kevaana uudet suomalaiset saavat parjata ilman opastusta. Taytyy kuitenkin varmaan jattaa jalkeensa joku lappu tarkeimmista tiedoista, kuten parhaista baareista...
Koulu siis alkoi lokakuun alussa, ei siita muuta. Paivat kulkevat tavallista tahtia, ilman mitaan kummempaa. Koululla tulee oltua henkilokohtaisesti todella paljon, kampilla kayn periaatteessa vain nukkumassa ja katsomassa TV:ta.
Viime viikonloppuna oli International Centerin jarjestama reissu patoa katsomaan. Patokin oli tietty hieno, mutta itse nautin enemman reissuun myos kuuluneista puistogolfista ja ruokailuista. Mukava reissu kaikinpuolin, vaikka puistogolfit havisinkin, ja vielapa uusille suomalaisille.
Huomenna perjantaina on lomapaiva, silla viikonloppuna on koulun vuosijuhla. Hieman on kylmat ilmat, mutta kylla suomalainen sellaisen kestaa... En viela tieda mita ohjelmaa on luvassa paitsi ikebana (kukkien asettelua) ja mahdollisuus osallistua japanilaiseen teeseremoniaan.
Tanaan, huomisen lomapaivan kunniaksi, kaydaan nayttamassa kahdelle puolalaiselle kaupunkia. Kumpikaan ei osaa samaakaan japania, ei tosin uudet suomalaisetkaan.
Jau
Jatan matkakertomuksen viimeisen osan hieman myohemmalle ja kirjoitan nyt mita Kitamissa on sattunut lahiaikoina.
Tanne tuli syyskuun lopulla kaksi uutta suomalaista, siis eli meita on nyt 5 taalla. Kaikki tosin lahtevat maaliskuussa pois, eli ensi kevaana uudet suomalaiset saavat parjata ilman opastusta. Taytyy kuitenkin varmaan jattaa jalkeensa joku lappu tarkeimmista tiedoista, kuten parhaista baareista...
Koulu siis alkoi lokakuun alussa, ei siita muuta. Paivat kulkevat tavallista tahtia, ilman mitaan kummempaa. Koululla tulee oltua henkilokohtaisesti todella paljon, kampilla kayn periaatteessa vain nukkumassa ja katsomassa TV:ta.
Viime viikonloppuna oli International Centerin jarjestama reissu patoa katsomaan. Patokin oli tietty hieno, mutta itse nautin enemman reissuun myos kuuluneista puistogolfista ja ruokailuista. Mukava reissu kaikinpuolin, vaikka puistogolfit havisinkin, ja vielapa uusille suomalaisille.
Huomenna perjantaina on lomapaiva, silla viikonloppuna on koulun vuosijuhla. Hieman on kylmat ilmat, mutta kylla suomalainen sellaisen kestaa... En viela tieda mita ohjelmaa on luvassa paitsi ikebana (kukkien asettelua) ja mahdollisuus osallistua japanilaiseen teeseremoniaan.
Tanaan, huomisen lomapaivan kunniaksi, kaydaan nayttamassa kahdelle puolalaiselle kaupunkia. Kumpikaan ei osaa samaakaan japania, ei tosin uudet suomalaisetkaan.
Jau
Wednesday, October 10, 2007
On the Road; part 2
Nyt olen siis jo turvallisesti palannut Kitamiin ja koulukin alkoi sopivasti heti kun tanne paasin. Toita ja menoja (??) on ollut sen verran, etten ole aiemmin tanne mitaan kerennyt kirjoittelemaan. Tassa kuitenkin pikkaisen lisaa tarinaa kesan reissulta:
Lisays: Kuvia laitan hieman myohemmin, nyt ei jaksa millaan ruveta niiden kanssa saatamaan. sorry
Nagoya:
Saavuttiin Nagoyaan joskus seitseman/kahdeksan kieppeilla, eli suht myohaan siihen nahden etta meidan piti viela yopaikka loytaa. Saatiin jonkin nakoinen kartta juna-aseman neuvonnasta ja lahdettiin ilman mitaan tietoja kavelemaan pitkin katuja. Saatiin neuvoja ihmisilta ja viimeinen loydettiin Nagoyan vilkkaimmat kadut joita reunusti lukuisat yokerhot ja baarit. Matkalla sinne meille kerrottiin, etta sielta loytyisi lukuisia kapselihotelleja, mutta yli tunnin kiertelyn jalkeen onnistuttiin loytamaan perati yksi. Se olikin sitten paras kapselihotelli missa olin kaynyt tai tulin kaymaan reissun aikana. Ei siita kuitenkaan muuta...
Hyvien, mutta lyhyiden, younien jalkeen lahdettiin aamulla liikkeelle kiertelemaan katuja. Nagoya kuitenkin vaikuttin hieman kolkolta kaupungilta, saattoi johtua vesisateesta ja viileasta ilmasta, joten paatettiin siirtya pitempia odottelematta Osakaan.
Osaka:
Osakaan saavuttiin jo aikaisin, eli neljan maissa, eli meilla oli hyvin aikaa etsia sopivaa majapaikkaa. Netista pikaisen etsinnan jalkeen loydettiin Umeda Dormitory niminen hostelli/dormitori, josta sitten suorilta varattiin viikoksi paikat. Sinne paasi kuitenkin vasta seuraavana paivana, jonka seuraksena ensimmainen yo Osakassa nukuttiin Manga Cafe:ssa. Mielenkiintoinen kokemus nukkua pienessa kopissa tietokoneen ja nojatuolin kanssa. Eli sellainen perinteinen opiskelijan yksio.
Osakassa viettiin siis kokonaisen viikko. Eipa siella tullut mitaan ihmeellista tehtya, iltaisin kierreltiin kaupungilla katselemassa menoja. Nahtavyyksia riitti parille paivalle ja loput ajat kaytettiin kauppoja kierrellessa kaupungilla palloillessa. Ihan mukava kaupunki, mutta ei siella valiaikaisesti kauaa viihdy, siis ei joka paivalle keksi mielenkiintoista tekemista. Mutta kylla siella asua haluasin ja varmasti tykkaisin.
Osakan jalkeen suuntana olikin sitten Okinawa. Japanilaiset pitavat Okinawaa joten todella ihmeellisena paikkana, silla aina kun mainitsee kayneensa siella, niin kaikki huutavat aina yhteen aaneen "eeeee". Noh, olihan se ihan mukava ja rento paikka. Muistutti suuresti muita trooppisia kaupunkeja, paitsi etta kaikki vastaantulijat olivat Japanilaisia.
Okinawalle saavuttiin Nahaan, mutta parin paivan jalkeen siirryttiin hieman pohjoisempaan toiseen kaupunkiin. Syyna oli se, etta Nahassa ei ollut rantaa, tai se oli "remontissa" ja valmistuisi vasta puolen vuoden paasta. Ei jaksanut odotella joten siirryttiin paikkaan jossa oli ranta. Pienempi paikka oli Amerikan tukikohdan ymparille rakentunut kaupunki, jossa sai pitkin paivaa kuunnella havittajien sun muiden ylilentoja ja kaikkialla oli "amerikkalaisesti" nimettyja kauppoja. Myos kaikki tekstit oli kirjoitettu yleensa englanniksi, eika japaniksi kuten kaikkialla muualla Japanissa.
Mukava paikka se loppujen lopuksi oli, jos ei antanut Amerikkalaisuudeen haitata kauheasti. Aurinkokin porotti ihan mukavasti, silla heti ensimmaisena paivana rannalla kaikki suomalaiset onnistuivat polttamaan itsensa siten etta se jaikin sitten viimeiksi ranta-reissuksi. No, kylla siella rannalla varjossa pystyi istumaan, mutta aurinkoa ei tehnyt mieli ottaa.
Okinawalla vietettiin viikko, jonka jalkeen suunnattiin takaisin paasaarelle ja Kobeen. Siita taas myohemmin...
Lisays: Kuvia laitan hieman myohemmin, nyt ei jaksa millaan ruveta niiden kanssa saatamaan. sorry
Nagoya:
Saavuttiin Nagoyaan joskus seitseman/kahdeksan kieppeilla, eli suht myohaan siihen nahden etta meidan piti viela yopaikka loytaa. Saatiin jonkin nakoinen kartta juna-aseman neuvonnasta ja lahdettiin ilman mitaan tietoja kavelemaan pitkin katuja. Saatiin neuvoja ihmisilta ja viimeinen loydettiin Nagoyan vilkkaimmat kadut joita reunusti lukuisat yokerhot ja baarit. Matkalla sinne meille kerrottiin, etta sielta loytyisi lukuisia kapselihotelleja, mutta yli tunnin kiertelyn jalkeen onnistuttiin loytamaan perati yksi. Se olikin sitten paras kapselihotelli missa olin kaynyt tai tulin kaymaan reissun aikana. Ei siita kuitenkaan muuta...
Hyvien, mutta lyhyiden, younien jalkeen lahdettiin aamulla liikkeelle kiertelemaan katuja. Nagoya kuitenkin vaikuttin hieman kolkolta kaupungilta, saattoi johtua vesisateesta ja viileasta ilmasta, joten paatettiin siirtya pitempia odottelematta Osakaan.
Osaka:
Osakaan saavuttiin jo aikaisin, eli neljan maissa, eli meilla oli hyvin aikaa etsia sopivaa majapaikkaa. Netista pikaisen etsinnan jalkeen loydettiin Umeda Dormitory niminen hostelli/dormitori, josta sitten suorilta varattiin viikoksi paikat. Sinne paasi kuitenkin vasta seuraavana paivana, jonka seuraksena ensimmainen yo Osakassa nukuttiin Manga Cafe:ssa. Mielenkiintoinen kokemus nukkua pienessa kopissa tietokoneen ja nojatuolin kanssa. Eli sellainen perinteinen opiskelijan yksio.
Osakassa viettiin siis kokonaisen viikko. Eipa siella tullut mitaan ihmeellista tehtya, iltaisin kierreltiin kaupungilla katselemassa menoja. Nahtavyyksia riitti parille paivalle ja loput ajat kaytettiin kauppoja kierrellessa kaupungilla palloillessa. Ihan mukava kaupunki, mutta ei siella valiaikaisesti kauaa viihdy, siis ei joka paivalle keksi mielenkiintoista tekemista. Mutta kylla siella asua haluasin ja varmasti tykkaisin.
Osakan jalkeen suuntana olikin sitten Okinawa. Japanilaiset pitavat Okinawaa joten todella ihmeellisena paikkana, silla aina kun mainitsee kayneensa siella, niin kaikki huutavat aina yhteen aaneen "eeeee". Noh, olihan se ihan mukava ja rento paikka. Muistutti suuresti muita trooppisia kaupunkeja, paitsi etta kaikki vastaantulijat olivat Japanilaisia.
Okinawalle saavuttiin Nahaan, mutta parin paivan jalkeen siirryttiin hieman pohjoisempaan toiseen kaupunkiin. Syyna oli se, etta Nahassa ei ollut rantaa, tai se oli "remontissa" ja valmistuisi vasta puolen vuoden paasta. Ei jaksanut odotella joten siirryttiin paikkaan jossa oli ranta. Pienempi paikka oli Amerikan tukikohdan ymparille rakentunut kaupunki, jossa sai pitkin paivaa kuunnella havittajien sun muiden ylilentoja ja kaikkialla oli "amerikkalaisesti" nimettyja kauppoja. Myos kaikki tekstit oli kirjoitettu yleensa englanniksi, eika japaniksi kuten kaikkialla muualla Japanissa.
Mukava paikka se loppujen lopuksi oli, jos ei antanut Amerikkalaisuudeen haitata kauheasti. Aurinkokin porotti ihan mukavasti, silla heti ensimmaisena paivana rannalla kaikki suomalaiset onnistuivat polttamaan itsensa siten etta se jaikin sitten viimeiksi ranta-reissuksi. No, kylla siella rannalla varjossa pystyi istumaan, mutta aurinkoa ei tehnyt mieli ottaa.
Okinawalla vietettiin viikko, jonka jalkeen suunnattiin takaisin paasaarelle ja Kobeen. Siita taas myohemmin...
Subscribe to:
Posts (Atom)